Taikulin luoksetulo on aika huonoa vähänkin normaalista poikkeavissa tilanteissa. Normaalista poikkeavaksi luetaan esim. tilanne, jossa pitäisi estää koiran pääsy toisen koiran luokse.
Tämän koin Rymättylässä kun olin taigan kanssa koirahieronnassa. Taiga venyi kuulemma eniten hierotuista koirista ja venytykset vaikuttivatkin oikein mukavilta. Vähän taiga arasteli alaselän ja takajalkojen hierontaa, myös yläselässä lapojen päällä taisi olla vähän jännitystä. Mutta ei mitään huomattavaa! No, kuitenkin. En tietenkään ottanut mukaan mitään koiranhallintavermeitä (kuten valjaita, hihnaa tai lihapullia) ja poistuttuamme pihalla olikin hierojan koirat kiinni auton peräkoukussa.
Sisälle mennessämme taiga väisti koirat hienosti mutta nyt se oli kerännyt rohkeutta ja päätti niskakarvat pystyssä mennä nuuskuttamaan nämä vaivautuneen oloiset bortsunartut. Ihan sama vaikka olisin päälläni seissyt ja heiluttanut joulukinkkua, koira ei lotkauttanut korvaansakaan käskyilleni tulla välittömästi pois koirien luota. Ei mitään reaktiota. Lopulta kiukuissani sitten rynnistin nappaamaan koiran persvilloista kiinni ja kannoin sen autoon nolaten koiran muiden edessä. Pöh. Ja sitten sieltä omasta autosta olikin taas turvallista alkaa haukkumaan muita. Raivostuttavaa...

Siispä, luoksetuloharjoituksiin. Ongelmanahan tässä on joko yleistyksen puuute tai sitten se, että taigalla ei ole mitään motivaatiota totella jos mukana ei ole lihapullia. Se korkeintaan vilkaisee kerran suuntaani ja sitten jatkaa touhujaan, mitäs siitä hyötyis jos ton luokse menis?

Otettiin paikallaanmakuuta (taikun mielestä tosi rasittavaa eikä se oikein pysy edes kymmentä sekuntia) jossa etenemme pikkuhiljaa. Ehkä joskus ensivuonna taiga malttaa olla paikallaan jo parisenkymmentä sekuntiakin.. Oma liikehdintäni (nenän rapsuttelu yms) oli ensin se laukaiseva tekijä siinä että koira lähti luokseni, joten koiran suureksi hämmästykseksi poistuin sen luota tanssien, hyppien, loikkien balettiloikkia, raapien koko kehoa villisti ja hyppimällä kivipaasien päälle. Ensimmäisten pomppujen aikana koira riehakkaana loikkasi mukaan leikkiin, mutta pian tajusi jutun idean ja katseli hölmistyneenä kun ponnahtelin sen ympärillä erittäin epäspesifisti. Nyt se pysyy kylä paikallaan kuin tatti jos heilun ja veivaan, mutta jos seison paikallani niin se irtoaa sen kymmenen sekunnin jälkeen. Tarttis kai ottaa taas järki käteen ja ottaa lyhyempiä aikoja jos se ei kerta vielä kymppiä kestä. Siis omaa tyhmyyttähän tää taas on.

Seuraaminen toimi taas hienosti, koitettiin käännöksiä ja pyörittiin kuin väkkärät ja meni ihan kivasti. Istumista ja maahanmenoa, ihan perusjuttuja jotka nekin usein meillä kusee, meni nyt kivasti. Taiga ei tunnu kuunteleva aina mitä pyydän ja saattaa tarjota tiukasti istumista kun pyydetään mennä maahan. Vahvistamme naksulla. Saattaa mennä 10, 15 kertaa hienosti maahan ja sitten 16. toistolla päättää istua. Pitäisi varmaan vähentää toistojen määrää..

Luoksetulo oli hieno. Lisää treeniä että tähän saadaan varmuutta.

Kotimatkalla sitten korskeana koirana haukkui taiga metsästä rymynneen mummuparan pystyyn. Saateri.