Pitkästä aikaa treeniä.
Taigalla tehtiin vaikea treeni paljolla palkalla. Taigalle kaikkein vaikein maalimies on muina miehinä aukealla paikalla käyskentelevä ukko, josta koira ei ole ihan varma että pitäisikö tätä ilmaista vai ei... koska ei ole tullut alusta asti pidettyä tuota ilmiselkeää ukkoa täysarvoisena tosi kätketyn ja passiivisen rinnalla. Näitä liikkuvia otettiin siis 3. Evästin maalit paljolla välipalkalla ja isolla loppupalkalla. Palkkaaminen tapahtui siis niin, että koira sai palkan luoksetulosta ja joka äännähdyksestä mitä se päästää ihmisen liikkuessa. Ihan perusalkeistreeniä siis, mutta välillä on hyvä vahvistaa isolla kädellä.

Onni ei ollut taaskaan puolellamme siinä asiassa, että oli oikein vilkas ulkoilupäivä... maastossa liikkui paljon lenkkeilijöitä. Näin myös taigan treenin aikana. Taiku oli juuri juoksemassa viimeiselle maalimiehelle, kun juuri aloittaessaan ilmaisua taiku näki toisaalla kävelevän miehen. Taiga päästi ilmoille vimmaisan mörköhaukun jonka tunnistin heti 'TÄÄLLÄ ON VIERAS!'-haukuksi ja kutsuin näkemättä itse tilannetta koiraa luokse... taiga juoksi haukkuen (onneksi!) vieraan ihmisen luo, hyppäsi päin (heh) ja kutsun kuultuaan lähti luokseni. Ukkoa haastateltiin ja hän oli myötämielinen tälle koulutustapahtumalle ja poistui paikalta. Taiga oli selvästi ymmällään tapahtuneesta, kaksi näköyhteydellä ollutta liikkuvaa oli selkeästi pistänyt herneet pääkopassa keitoksi ja annoin taigan vähänaikaa pohtia asiaa ja lähetin takaisin hommiin. Tämän lepoajan olisi pitänyt olla pidempi, sillä nyt ukolle lähdettäessä taiga käyttäytyi epävarmasti eikä oikein tiennyt ilmaistako vai ei. Sijaistoimintoja jännitystä laukaisemaan löytyi enemmän kuin itse refleksiä haukkua, joten maalimies avitti tilannetta menemällä helppoon peruskyykkyasentoon ja taigan aloitettua ilmaisemaan, nousi maalimies ylös ja lähti liikkeelle joten saimme kuitenkin onnistuneen liikkuvan ilmaisun.

Tällaisia tilanteita tulee väkisinkin vastaan ja on hyvä että näistä tulee harjoitusta, ja näiden jälkeenkin saadaan ilmaisuja heti. Sama voi toistua kokeessakin, ja mitä todennäköisemmin jokaisessa tulevassa tositilanteessa!

Toinen, mitä taigalle tuli harjoiteltavaksi, oli ilmaisun ylläpitäminen ilman että tuen suullisesti. Kokeessa huomasin sen että olin aina ilmaisun kuultuani alkanut suureen ääneen kehua koiraa, ja kun kokeessa tätä ei viimeksi saanut tehdä, oli taiga epävarma että tekeekö nyt oikein kun olen ihan hiljaa, ja vilkuili minuun, mutta ilmaisi kuitenkin. Nyt olen sitten välipalkan avulla toiminut niin, että kävelen rauhallisesti ilmaisuaikaa pidentäen maalimiehen luokse taigan haukkuessa niin että haukusta saa aina välipalkkaa. Vasta kun koiraan on näköyhteys, alan kehumaan. Toivon tämän johtavan siihen että taiga rohkaistuisi ilmaisemaan pidempään itsenäisesti, koska aina en välttämättä ilmaisua kuule ja siellä ukolla olisi pysyttävä haukkumassa niin pitkään että kuulen. Ja se aika voi joskus olla todella pitkä, jos kovassa myötätuulessa vaihtelevassa maastossa ollaan. Taiga vaatii hirveästi tukea minulta.

Nekulle tehtiin ensimmäinen kunnon etsintä. Nekkuhan on ollut tätä treeniä ennen vain kaksi kertaa treeneissä ja sitä on vaan haukutettu parkkipaikalla ja vähän matkan päässä metsässä. Nekku on hirmu oppivainen, ja opetin nekulle treeniä edeltävänä iltana lenkille merkistä haukkumisen. Tämä herättin jonkinlaista epäluuloa ryhmässä että olenko varma pennun olevan valmis, ja pitäisikö sitä kuitenkin vaan haukuttaa tässä. Olin kuitenkin varma nekun haukkumisesta ja lisääntyneestä rohkeudesta lähestyä ihmisiä ja halusin liittää ilmaisun tähän heti. Onneksi olin oikeassa nekun toiminnasta ja nekku sai heti ekalla maalimiehellä ekasta haukusta koko purkillisen muonaa turpaansa. Tämä oli tosi hyvä motivaatio, seuraavalle ukolle mentiin jo rohkeammin haukkuen, ja seuraavaa osattiin jo vähän etsiskellä.. kuten sitä seuraavaakin. Neljästä maalimiehestä masu alkoi olla jo niin täynnä, että taidan pitää vastaisuudessa maalimiesluvun kolmessa, jotta saan kuitenkin pidettä loppupalkan määrän suurena.
Seuruutin nekkua myös metsässä ja parkkiksella vähän, nekku saa tämän osa-alueen mukaan treeniin nyt heti alusta alkaen.

Taigalla oli tuo tottispuoli ihan kuralla. Taiga oli tosi kiihtynyt, veti hihnassa ja vinkui ja haukkui. Riikalla oli tähän kuitenkin hyvä, Haarnin Jaanalta peritty keino.
Riikka asettui viereeni seisomaan rauhallisesti, jonka jälkeen taputin ja kehuin Riikkaa ja annoin hänelle taigan lihapullia palkaksi hyvästä käytöksestä. Yllättäen tämä lopetti taigan riuhtomisen kuin seinään, taiku asettui viereeni istumaan paikalleen ja otti Riikasta mallia todettuaan Riikan käytöksen kannattavammaksi kuin omansa. Aivan uskomatonta, miten helppoa asiat voivat joskus olla!
Samaa jatkamme tulevissa harjoituksissa.

Tottiksen treenaaminen on myös aloitettu uuestaan. Oppimisteorioita käytiin lävitse, ja läksynä on tehdä hyvin palkattua seuraamista kolmessa eri metsässä. Tähtäimessä on 200m seuraaminen metsässä ja 5min paikallamakuu ENNEN etsintää. Se tulee olemaan pirun vaikeata.
Viimeksi suoritettu tottis oli todella helppo, kun piti tehdä etsinnän jälkeen vain vähän temppuja. Seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, luoksetuloa, seuraamista juosten ja hitaasti, pari täyskäännöstä. Pala kakkua taigalle, toisin kuin tuo 200m ja 5min ennen etsintää. Glups.