Eipä oo kauheesti treenattukaan... Taiga on toiminut taisaisen varmasti kuten myös neita, joka aloitti heti etsintätreenit. Nekulla on ollut nyt vähä mörkövaihetta ja vähän jännittää maalimiehellä, mutta koska ilmaisu oli alussa hyvä ja peloton, todella sirpakka, uskon kyllä että se saadaan vielä samaan tilanteeseen kunhan teen vähän hommia neitan kanssa. Nekkuhan ei ole juurikaan tehnyt mitään kanssani kahdestaan vaan taiga on aina ollut mukana, joten yksin pitäisi koiralla olla sitä itsevarmuutta että voi rauhassa maalimiestä haukkua. Liian vähän ollaan treenattu että se olisi yleistynyt tähän mörköikään mennessä, joten nyt sitten otetaan takapakkia reilusti. 

Perustetaan tämä nyt oppimisteorioihin, eli otetaan sellainen kriteeri ja sellainen määrä toistoja mitä koira sietää. Se neitalla tarkoittaa nyt yhtä toistoa ja helppoja maalimiehiä. Sitten kun yksi maalimies haukutaan varmasti, lisätään toinen, ja kun haukutaan varmasti kaksi, lisätään kolmas. Ajattelin pitää sellaista kolmen varman treenikerran sarjaa riittävänä.
Ongelma ei nyt varsinaisesti ole ongelma, koska nekulla on takana 2 treeniä joissa se on ollut vähän ujompi. Toissakerralla nekku jänisti kolmannella maalimiehellä (liikaa uusia asioita: hieman isompi alue, maalimiehet oli uudenlaisissa piiloissa ja nekku oli ekaa kertaa vimppona runsashajuisella alueella autossa 3 tuntia odottaneena) ja haukkui sitä vaan vähän, mutta ei poistunut, vaan jäi lähistölle minua odottamaan jonka jälkeen käytiin moikkaamassa maalimiestä yhdessä. Tänään otettiin valoisalla yksi maalimies, joka oli lakanan alla valkeassa lumessa makaamassa (jotain uutta sentään, makaava maalimies, puolipeitetty oli tuttua). Haju ei oikein kulkenut ja nekku sai vainun tyypistä vasta aika lähellä ukkoa, katseli sitä piiitkäään, haukahti ja meni vähän lähemmäs, jonka jälkeen ilmaisi komiammalla haukulla saaden ison palkan.

Motivaation miettiminen on ollut avainkysymyksenä, ja vaikea nekun osalta on siihen vastata. Ruoka ei ole nekulle 'se' juttu vaikka sillä palkkaankin, ja tuskin se alkaisi vieraan kanssa metsässä leikkimäänkään. Otan kyllä seuraavaksi mukaan jonkun nekun lempparilelun ja maalimies saa sillä vähän nekkua leikittää jos neita siitä tykkäisi. Ei mitenkään kiihdyttävästi niin että se tekisi tilanteesta entistäkin enemmän tunteita kuohuttavan pennulle, vaan ihan rauhallista hengaamista ja lelulla vähän leikkimistä.

Nekku on alusta asti tehnyt hyvin hommia ja kyllä vielä tulee tekemäänkin. Kunhan päästään tästä pöllöilyvaiheesta - entuleluokse - paineistun sinusta - maalimies on yhtäkkiä mörkö - vaiheesta, niin eiköhän se siitä taas ala sujumaan!

Taiga teki taas perusduunin, otettiin pitkä ja yksi maalimies. Ite vaan törttöilin sen alueen kanssa enkä pysynyt kartalla siitä missä ollaan ja mikä kuuluu alueeseen, ja jätin yhden kulman (missä maalimies on) kokonaan katsomatta huolimatta siitä että taiga pyöri pitkään alatuuleen maalimiehen piilosta ja sanoin vielä kartturille että kyllä se nyt näyttäis hajulla olevan. Sitten kun kävin kuitenkin kiertämässä taigan kanssa sen alueen mistä hajua nosti, löytyi sieltä maalimies ja taiga karautti ilmoille mahtavan ilmaisun! Tyttö teki taas töitä kuin kello, rennosti ja ilahduttavan hyvin kontaktia pitäen, alueet tarkasti etsien.

Tässä yhtenä treenikertana ei mennyt niin hyvin, aukealla paikalla seisova maalimies on taigalle vaikea ilmaista, ei ole yleistetty. Laitoin maalimiehen seisomaan lentokentän aidan viereen avoimelle kun jumbojetit siinä nousee ja laskee... ja vielä liikkumaan vähän.
Haukkasin taas liian suuren palan, mutta siitä otin nyt sitten tavoitteen ja siihen pyritään pikkuhiljaa. Mitäs olen jättänyt yleistämättä sen, joka on sinänsä hölmöä, koska jos potentiaalinen etsittävä on hyvässä kunnossa ja haluaa tulla löydetyksi, hän todennäköisesti etsiytyy avoimelle alueelle josta se pitäisi nostaa kyllä varmasti.